Työväentutkimus-palkinnot Haminan ja Voikkaan historian kirjoittajille

Vuoden 2009 Työväentutkimus-palkinnon ovat saaneet Olli Korjus kirjasta Hamina 1918. Nimi nimeltä, luoti luodilta (Atena Kustannus 2008) sekä Reijo Virta Paperiliiton Voikkaan osaston satavuotishistoriikista Työväen taistelua, edunvalvontaa ja yhdessäoloa (2008).

Tänä vuonna olivat palkintovuorossa vuosina 2007 ja 2008 ilmestyneet harrastajatutkijoiden teokset. Järjestöhistoriikkeja ja sisällissotaa käsitteleviä kirjoja on ilmestynyt viime vuosina runsaasti, mutta nämä kaksi tutkimusta nousivat selvästi muiden edelle.
Palkintoraatiin kuuluivat puheenjohtajana dosentti Kirsti Salmi-Niklander sekä VTT Anu-Hanna Anttila, VTT Matti Hannikainen ja FL Jyrki Helin.

Reijo Virran kirjoittama Työväen taistelua, edunvalvontaa ja yhdessäoloa (2008) on sekä sisällöltään että ulkoasultaan poikkeuksellisen vankka ja näyttävä järjestöhistoria. Historiatyöryhmässä ovat olleet mukana myös Paperiliiton Voikkaan ammattiosaston puheenjohtaja Jukka Suortanen, Ulla Parikka ja Soile Kärhä.

Voikkaankosken rannalla on harjoitettu teollista toimintaa vuodesta 1897.

Yritysjärjestelyt viime vuosisadan alussa loivat Kymi-yhtiön tehtaan, josta kasvoi ”Suomen suurin yritys ja Pohjoismaiden suurin paperintuottaja”, kuten ammattiosastohistorian alussa kerrotaan. Vajaa vuosi suurlakon jälkeen elokuussa 1906 perustettiin Woikkaan Paperi, Puuhiomo ja Selluloosa Ammattiosasto – Suomen Paperiteollisuustyöväen Liiton jäsenosasto. Voikkaan tehtaan lopettamisesta ilmoitettiin maaliskuussa 2006, sata vuotta ammattiosaston perustamisen jälkeen. Kirjassa kerrotaan ammattiyhdistystoiminnan synnystä, sen vaiheista Venäjän vallan loppuvuosina ja Suomen itsenäisyyden ajan kaikissa käänteissä.
Viimeiseksi kuvataan historian loppu: ammattiosaston lakkauttaminen tehtaan viimeisen
alasajon myötä.

Ammattiosaston historia esitetään tiiviisti ja se sidotaan yleisempään kehitykseen. Kuvitus on kekseliästä ja tukee kerrontaa. Kieliasu on kauttaaltaan moitteeton, ja ulkoasu henkii huolellisuutta ja ammattitaitoa. Sekä voikkaalaisten että ulkopuolisten lukijoiden on helppo tarttua kirjaan. Erityisesti viimeisten vuosikymmenten osalta hyödynnetään aktiivijäsenten omaa kerrontaa, johon myös myöhempi tutkimus voi tukeutua. Kirjan loppupuolta sävyttävät tehtaan lopettamisen tunnelmat ja pohdinta siitä, mitä kaikkea ay-liike äärimmäisen vaikeassa tilanteessa teki ja jätti tekemättä. Jäikö joku kivi kääntämättä tehtaan kannattavuuden nostamiseksi? Olisiko pitänyt mennä äärimmäisille rajoille ulkoistamisissa ja leikkauksissa, vaikka se olisikin merkinnyt oman väen jakamista jääviin ja poistettaviin? Saatiinko omalta liitolta kaikki mahdollinen asiantuntijatuki? Vai oliko asia niin, että konsernin johdossa oli jo aikaisemmin tehty lopettamispäätös, ehkä jo työnantajan käynnistämän sulkutaistelun aikana kesällä 2005?
Avoimessa pohdinnassaan ja erityisen huolitellun ulkoasun vuoksi Työväen taistelua, edunvalvontaa ja yhdessäoloa on omintakeinen ammattiyhdistyshistorioiden joukossa.
Sillä on merkitystä ja opiksi otettavaa koko ammattiyhdistysliikkeelle.