- Seitsemän viikkoa kestänyt työsulku 2005 se vasta iso kolaus oli tältä kannalta, Ahonen ärähtää luettuaan Metsäteollisuus ry:n varatoimitusjohtaja Jari Forssin haastattelun eilisessä Kauppalehdessä (KL 20.1.). Forssin huolena on, että työehtosopimusneuvottelujen jämähtäminen ja laittomat lakot uhkaavat Suomen mainetta luotettavana paperin toimittajana.

Ahonen myöntää, että TES-neuvottelujen kipupiste on palkkojen kohoaminen kannustavan palkkausjärjestelmän aikana.
 

- Tämä on vaikeasti ratkaistava on-off-kysymys. Työnantaja joko noudattaa tai ei noudata tehtyjä sopimuksia, Ahonen jyrisee.

Ahosen mukaan palkkausjärjestelmän uudistuksessa 2008 rakennettiin yhteisymmärryksessä työntekijän osaamiseen perustuva palkkaportaikko.
 

- Sitten yhdessä konsernissa tulkittiin, ettei palkka nousekaan automaattisesti, vaan edellytetään, että TES-ratkaisussa Helsingissä sovitaan tästä rahasta.
 

- Metsäteollisuus ry totesi, että tulkinta on väärä, mutta konserni ei totellut. Se sai tästä kilpailuetua, jolloin totta kai virus levisi muihin konserneihin. Kyllä työmarkkinajärjestön pitää vahtia, että jäsenyritykset noudattavat työehtosopimusta, Ahonen tykittää, haluamatta kuitenkaan nimetä konsernia.
 

Ahonen tyrmää Forssin väitteen siitä, että neuvottelut olisivat jumissa.

- Ratkaisua kynnyskysymykseen yritettiin sorvata viime torstaina ja viikonloppuna, viimeksi tavattiin tiistaina. Pöytä on saatava puhtaaksi.

Vääräksi väittämäksi Ahonen kuittaa myös sen, etteivät neuvottelut uudesta työehtosopimuksesta lainkaan etenisi.
 

- Mustaa valkoisella on ja raamia on rakennettu. Emme me aio katkaista neuvotteluja.
 

"Emme ole hölmöjä"

Ahonen tietää työnantajapuolella vihjailtavan, että Paperiliitto olisi laittomien lakkojen takana.

- Niin hölmöjä emme ole. Pitää muistaa, että sillä sekunnilla, kun jompikumpi osapuoli sanoo neuvottelujen katkenneen, lakkoja voi järjestää ihan laillisesti.

Palkkauskina närästää Ahosta, koska se kertoo hänen mielestään työnantajan halusta poimia sopimuksista hyvät osat ja jättää epämieluisat noudattamatta. Se horjuttaa luottamusta.
 

- Edellisellä kierroksella työnantaja sai lisää määräysvaltaa työvoimavahvuuteen. Sovittiin, että vahvuus määritellään yhdessä, mutta työnantaja tekee ratkaisut viime kädessä. Tätä joustoa jotkut ovat hyödyntäneet esimerkiksi poissaolotilanteissa niin, että porukka väsyy ja työturvallisuuskin vaarantuu, koska toimitaan vajaamiehityksellä. Esimerkiksi Kirkniemen tapauksessa ei ollut minkäänlaista konsultaatiota, Ahonen sanoo.

Metsäteollisuudessa on lyhyen ajan sisällä lakkoiltu Kirkniemen ohella Mäntässä,
Valkeakoskella ja Tervakoskella.
 

Lähde;Kauppalehti