Kansainvälisyydellä yhä suurempi rooli ay -liikkeessä

Kansainvälisyydellä yhä suurempi rooli ay -liikkeessä
 
Kymillä ja osastomme vieraana oli 4.9 kansainvälistä väriä.
Kanadan CEP liitosta puheenjohtaja Dave Colesin ja
Gaetan Menard sekä Yhdysvalloista USW:n aluejohtaja Jon Geenan.
Vierailu Kymillä oli osa ammattiliittojen vierailua Pohjoismaissa.
Vieraat pitivät Kymiä kehittyneenä "jättiläisenä".
Dave Coles kertoi vierailun aikana Miramichin tilanteesta. Valitettavasti Kanadan ja USA:n
edustajilla ei ollut hyvää kerrottavaa suomalaisista yhtiöistä heidän mantereeltaan.
Miramichin tilannetta voit seurata heidän omilta kotisivuiltaan.
Vieraat osallistuivat myös seuraavana päivänä järjestettyyn PIN:n kokoukseen.
PIN on pohjoismaisten paperityöntekijöiden yhteistyöjärjestö, joka nykymuodossaan aloitti
toimintansa vuoden 2006 alussa. Laajempaa teollisuusliittojen yhteistyötä pohjoismaissa
tekee samaan aikaan perustettu Pohjoismaiden Teollisuustyöntekijät (IN).
 
PIN:n toiminnassa ovat mukana Suomen ja Ruotsin lisäksi Norja ja Tanska.
Norjan ja Tanskan paperityöläiset ovat vähemmistönä maiden teollisuusliitoissa.
Liittofuusiot ovat olleet jo voimassa jonkin aikaa. Tanskassa paperitoimiala on varsin pientä ja
ranskalainen pääoma on omistajana suurimmassa yksikössä. Norjan edustaja totesi, että paperiala
on tällä hetkellä "anorektinen" toimiala.
Norjan suurin yhtiö on Norske Skog, jossa johtajamuutosten myötä on eletty melkoisessa muutoksessa.
Yhtiön sanomalehtipaperin tuotanto Norjassa on myyty.
 
Ruotsin Pappersin edustaja Christer Larsson totesi, että 1960 luvun 127 tehtaasta on jäljellä 44,
mutta kokonaiskapasiteetti on silti lähes viisinkertaistunut. Ruotsin paperiteollisuudessa työskenteli
tuolloin noin 51000 työntekijää ja nykyään vain 19000 henkeä.
Ruotsin rakennemuutos kohti suurempia yksiköitä on samankaltainen kuin Suomessa.
 
Euroopan konekannasta viidennes on vielä pieniä yksiköitä, joten lisää rakennemuutoksia
on odotettavissa. Kapasiteetti kasvaa Euroopassa edelleen kysyntää nopeammin.
Yritysten tulokset ovat jääneet alle odotusten. Holmen on parempaa tulosta tekevä poikkeus.
Hyvä tulos perustuu varovaisiin investointeihin ja pitkän ajan suunnitelmiin.
Holmen tunnetaan Ruotsissa myös hyvästä henkilöstöpolitiikasta.
 
Paperiliiton puheenjohtaja Jouko Ahonen selvitti tämän hetken tilannetta Suomessa.
Venäjä on asettanut vientipuulle korkean tullin. Näin he viestittävät toiveistaan, että ulkomainen
metsäteollisuuden investoisi Venäjälle. Sopii kysyä, mikseivät he itse investoi kotimaansa teollisuuteen
sillä venäläinen pääoma virtaa usein ulkomaisiin yrityksiin.
 
Jon Geenan USW:stä totesi aluksi, että hyviä uutisia on tiedossa, presidentti vaihtuu pian! 
Paperialalla sen sijaan on 150 konetta suljettu ja 35000 työpaikkaa menetetty 2000 luvulla.
USW liiton 800000 jäsenestä paperialalla on 135000 työntekijää. International Paper on myynyt
lähes puolet tehtaistaan. Koneiden kunnosta ja tehokkuudesta ei ole huolehdittu niin kuin Suomessa.
Yksityiset sijoittajat ovat tulleet myös paperialalle ja pyrkivät nopeaan taloudelliseen voittoon.
Tämä on merkinnyt melkoisia muutoksia, mm. sopimustoiminta on mennyt yksilötasolle ja
työehtosopimukset ovat menettäneet merkitystään.
Ay - liike on kokenut melkoista vastustusta. Poikkeuksen tekee SCA, jonka suhteet
ay-liikkeeseen ovat parantumaan päin.
 
Kokemukset Kanadassa ovat myös samansuuntaiset. Vuonna 2006 metsäteollisuuden tuotanto
oli 28.5 milj. tonnia. Kotimaahan ja USA:han suuntautui tästä noin 53 % ja Eurooppaan vain 8%.
Kanadan dollarin vahva nousu on tuonut vaikeuksia. Dollarin nousuun on vaikuttanut mm. maan
öljyvarantojen kasvu. Yli 300.000 teollista työpaikkaa on vaarassa vahvan dollarin vuoksi.
Runkosopimusten tekeminen yrityksiin, oikean tiedon saaminen sulkemisuhasta ja vaikuttaminen
työpaikkojen puolesta ovat liiton keskeisiä tehtäviä tässä vaikeassa tilanteessa.
Noin 32 konetta tai tehdasta on suljettu 2004 -2005. Tämän vuoden listalla on 8 konetta
tai tehdasta, joissa on yli 1700 työpaikkaa.
 
Kokouksessa Englantia edusti Peter Ellis Amicus liitosta. Liitto on kasvanut yhdistymisten
myötä ja on todellinen suurliitto Englannissa. Paperiteollisuuden investoinnit ovat suuntautuneet
uuteen teknologiaan ja se on vähentänyt työvoiman tarvetta. Hyvät irtisanomisbonukset houkuttelevat
työntekijöitä ottamaan irtisanomisia vastaa. Kehitykselle ei löydy vastustusta sillä vapaaehtoisia
löytyy yli tarpeiden. SCA on toiminut myös Englannissa mallikkaasti eikä vastusta ay-liikettä
niin kuin monet muut yhtiöt. Työpaikkakohtaisten sopimusten lisäksi yleisempiäkin
Master - sopimuksia on solmittu, liittyen mm. sosiaalisiin etuihin ja terveydenhuoltoon.
Ulkomaalaisissa yrityksissä huonot yhteydet varsinaiseen johtoon luovat yhteistyölle heikot lähtökohdat.
 
Tämäkin kokous osoitti kansainvälisyyden tärkeyden. Vaikka emme mittavia yhteisiä toimenpiteitä
pystyisikään tekemään, taistelussa työpaikkojen ja työehtojen puolesta on tärkeää kuitenkin luoda
hyvät suhteet ja pohja tietojen vaihdolle. Kansainvälisyyden tulee toimia liittotasolla sekä tehdastasolla.
Eurooppalainen yhteistyö yrityksissä (EWC) on toiminut yli 10 vuotta ja uskoisin, että meillä on valmiuksia
tehdä sopimuksia ja yhteistyötä laajemminkin.
 
Ammattiosastojen tulisi panostaa yhteistoimintaan tällä sektorilla nykyistä enemmän. Kansainvälisyys
tulisi huomioida osastojen toiminnassa ja koulutuksella saa mukaan tekijöitä.
Luottamuskoulutuksen alussa olisi kansainvälisyys otettava esille. Suomessa työntekijöiden
heikkoutena on rakentaa toimiva malli konserni tasasoiselle ja tehdaskohtaiselle sopimiselle.
Edunvalvontaa ja sopiminen olisi aina siirrettävä sinne missä muutokset luodaan.
 
Varsin monet tämänkin kokouksen ammattiliitoista ovat kasvaneet fuusioiden kautta monialaliitoiksi.
Silti esimerkiksi Kanadan CEP:ssä paperisektori on varsin voimakas. Viimeaikaiset uutiset ovat myös
kertoneet Ruotsin Pappersin valmistelevan fuusiota, ja Amicus ja USW keskustelevat yli Atlantin olevasta liitosta.
Meillä Suomessakin on selvitelty liittofuusioita SAK:n Lauri Lylyn TEAM- mallin pohjalta.
Pienempien liittojen näkökulmasta se rakentuu liiaksi Metalliliiton ympärille.
Muiden vaihtoehtojen etsiminen on unohtunut ja pelkäänpä hyvän asian romuttuvan.
Pääomien vapaa liikkuminen, kilpailun vapautuminen ja sijoittajia suosiva rahapolitiikka on tuonut
muutosta teollisuuteen. Ammattiliitojen ja osastojen pitäisi elää tämän kehityksen mukana ja
luoda puitteet jo vuosien päähän.
Vierailusta lisää Paperiliiton tai ICEM:n kotisivuilta.
 
t: jh